31/10/2011

Inspiraation lähteillä



















Terveisiä maaseudun lumoavasta hiljaisuudesta. Vanhempani asuvat onneksemme ja onneksensa isoisäni mansardikattoisessa kotitalossa keskellä ei-yhtään-mitään. Viikonloppuna aurinkoinen sää helli meitä ja hilluin tapani mukaan kameran kanssa pihapiirissä.

Vanha navetta on pullollaan aarteita, kuten puusohvia, ikivanhoja ovia, hetekoita, lipastoja, rekiä ja tietysti mystistä vanhan rakennuksen hiljaista tunnelmaa. Tällä kertaa lähdimme kotiin kainalossa vanha kuution muotoinen lampun lasikupu, joka on ilmeisesti ollut jossakin numerovalaisimena.

Isotätini asui vielä vanhanakin talossa silloin, kun olin lapsi, ja kävimme äitini kanssa häntä tervehtimässä. Kaikki paikat tulivat lapsena jo tutuksi. Iso puutarha oli silloin suurimmaksi osaksi keltaisten puutarhavadelmapusikoiden valtaama - aivan upeaa minusta. Sittemmin taloa vuokrattiin monen vuoden ajan ja vaihtuvat vuokralaiset muokkasivat pihapiiriä nykyaikaisemmaksi. Onneksi äitini on saanut vadelmapusikot taas kukoistamaan.

26/10/2011

Lisää sadetta



Tehtailen eräisiin myyjäisiin pisaroita, lintuja ja heijastimia. Nämä näyttävät kyllä kivalta omalla seinälläkin, mutta liika on liikaa.

25/10/2011

Lautapino



Hain kangaskaupasta vanua ja samalla silmiini osui Fnlaysonin Pauliina Patomäen suunnittelema PINO-kangas. En voinut mitenkään vastustaa kiusausta ja ostin palan lapsenhuoneen verhoksi. Siinä kun on kaikki juuri oikeat elementit - muodot ja värit. Lisäksi kuosi on minusta niin ajaton, että verho säilyy meillä käytössä varmasti pitkään.

Tunnelmalliset tiistait






Kirpputorivoitoilla kävin ostamassa kukkia (tietysti) ja Marimekon Surrur-kirjan, jota olen himoinnut itselleni jo pitkään. En raaskinut eilen edes selata sitä vielä kokonaan läpi. Mieskin oli ideoista ihan tohkeissaan.

Käyttämättömänä kaapissa lojuneesta raidallisesta trikoosta tulkoon jotakin virkkukoukun voimalla.

Eilen ikkunaan ripustetuista paperipisaroista heittäytyi tänä aamuna upeassa lokakuun valossa leikkisät varjot olohuoneen seinälle.

Keinuhevonen sai sutimalla modernimman ulkomuodon ja tyttönen ratsastaa sillä ylpeänä leveä hymy kasvoillaan.

Tiistai-illat ovat nykyisin erityisen odotettuja - silloin on mieheni kokkausvuoro ja illallisen lopputulos minulle aina yllätys. Alunperin pyysin miestäni tekemään ruokaa jonakin päivänä, ettei minun tarvitsisi lapsenhoidon lomassa ihan joka päivä vaivata päätäni kokkausasialla. Mielessäni oli vaikkapa linssikeitto tms., mutta mies ottikin kauhan tosissaan kauniiseen käteensä ja tähän mennessä kynttilän valossa ollaan maisteltu mm. kampasimpukoita ja kevätkääryleitä. Ihanaa <3

24/10/2011

Paperipisarat





Iloiset pisarat somistavat nyt olohuoneemme ikkunaa. Leikkelin nämä vanhoista kirjansivuista, tapetista ja väripaperipaloista ja ompelin koneella yhteen "mobileksi". Kiitokset ideasta kuuluvat Mini Ecolle. Aurinkoista maanantaipäivää!

12/10/2011

Rahin talviturkki





Muutettuamme viime joulukuussa tähän asuntoon huomasimme, että meillä oli ihan liikaa huonekaluja. Vaikka neliöitä on enemmän kuin edellisessä asunnossa, ovat huoneet niin eri muotoisia ja kahdessa kerroksessa, ettei kaikkia kalusteita saanut mitenkään fiksusti paikoilleen. Niinpä myimme kaiken mahdollisen ylimääräisen pois, emmekä ole katuneet hetkeäkään. Vähän aikaa sitten tyhjensimme vielä joka sopen ja kaapinperukan pikkutavarasta ja vaatteesta, joita emme enää käyttäneet ja saimme muhkeat voitot myymällä ne kirpputorilla. Onneksemme täällä uudessa kotikaupungissa on todella mainio myyntipaikka, missä meillä on tälläkin hetkellä myyntipöytä vuokrattuna pariksi viikoksi.

Tämä kaikki olisi tietenkin kannattanut tehdä ennen muuttoa, mutta meille oli syntynyt elokuun lopulla pikkuinen tyttö, joten pelkkä pakkaaminen, muutto ja remontti tässä kodissa olivat kyllä ihan riittävän iso ponnistus.

Sitten itse postauksen aiheeseen! Meillä oli alunperin kaksi Ikean Klippan-rahia, joista toisen saimme myytyä, mutta toinen jäi nurkkiin pyörimään. Sittemmin se on kyllä löytänyt suht' fiksun paikankin ja toiminut vieraiden istumapaikkana. En tiedä mistä idea uuden päällisen ompeluun tuli, mutta jostain se yhtäkkiä pompsahti päähäni. Valkoisella päällisellä rahi oli kolkko ja huomaamaton, joten ajattelin, että voisin tehdä siitä oikeasti sisustuselementin.

Kipaisin parilta kirpparilta hakemassa muutaman neulepuseron, heitin pyykkikoneeseen ja pesun jälkeen saksin osiksi. Ne olivat oikeasti niin rumia malliltaan, ettei niitä olisi pitänyt Metsolan Erkkikään, joten leikkely ei ollut vaikeaa. Ompelin tilkut saumurilla yhteen ja sivuosat ompelin muotoon, niinkuin kangaspäällisessäkin on tehty. Mikä parasta, rahissa on tarranauhaa sisäpuolella alareunassa, johon neulekankaat kiinnittyvät tiukasti. Mitään muuta kiinnitystä ei tarvinnut kehitellä. Nuo kalseat harmaat jalat voisin vielä suihkauttaa spraymaalilla valkoisiksi. Neuleiden kuviot ja värit muuten toistelevat kivasti muita yksityiskohtia olohuoneestamme - olen tosi tyytyväinen lopputulokseen.

11/10/2011

Punaista ja valkoista

Minulla on tällä hetkellä himo punaiseen väriin. Se taisi alkaa joskus keväällä, eikä loppua näy.



Askartelin tämän koristeen tyttären 1-vuotissyntymäpäiville elokuussa, mutta en ole halunnut ottaa sitä vieläkään alas.


Uusi tyynynpäällinen syntyi leikkelemällä ja ompelemalla Ikean raitakankaasta.


Himoitsin tätä ostoskoria kirpputorilla, eikä nihkeä mummeli suostunut sitä myymään. En kuitenkaan luovuttanut ja kysäisin toisena päivänä toiselta myyjältä, josko tämä tohtisi luovuttaa aarteen haltuuni. Jo vain, eurolla lähti!


Oranssikin käy. Kaksi tällaista söpöliiniä odottivat noutajaansa (eli minua) tänään kirpputorin ilmaislaatikossa.



Puinen U-kirjain on myös kirpputorilöytö, samoin perinteinen kello, jossa on sopivasti punainen sekuntiviisari.



Jukka-jakkara löytyi parilla eurolla lapsen iloksi ja punavalkoinen pinnatuoli on nyt tytön huoneessa sängyn vieressä yöunille saattajan istumapaikkana. Se löytyi kirpparilta Kotkasta, samoin ihana sydänkuvioinen kulho, jolle löysin samaa sarjaa olevan pienemmän kaverin parin päivän päästä toiselta kirppikseltä.


Otos perinteiseltä syksyn sieniretkeltä serkkujen kanssa ♥

10/10/2011

Liinan uusi elämä



 Sain ylioppilaslahjaksi, eli ihan "pari" vuotta sitten, ison valkean pöytäliinan. Käytinkin sitä asuessani vähän aikaa maalla ihanassa pienessä mummonmökissä, mutta sen koommin käyttöä tuolle liinalle ei juuri ole ollut. Siihen oli pinttynyt reunoille muutamia teetahrojakin, joten leikkasin sen ronskisti kapeammaksi, siistin reunat ompelemalla ja uudistin koko vanhanaikaisen ilmeen painamalla siihen karamellien kuvia. Leikkaan kaikki käyttämäni sabluunat aina itse. Aiheeseen kuin aiheeseen löytyy yleensä netistä sopiva kuva, josta voi pelkistää ja suunnitella printtikuvan.

Tällä samalla karkkiprintillä painoin myös pari tiskirättiä ja ajattelin käyttää sitä vielä ainakin jonkin tyttäreni vaatteen ilmeen uudistamiseen. Mekko tuolla printillä voisi olla aika makea...

01/10/2011

Pakko saada



Ystävän tapettipostauksesta tuli mieleen esitellä oma suosikkini. Pidän tästä Gran -tapetista ihan älyttömästi. Se sopisi mielestäni täydellisesti tähän meidän muutenkin pelkistettyyn sisustukseen, mutta sopivaa seinää täytyy vielä pohtia. Lapsenhuoneen päätyseinä maalattiin vähän aikaa sitten koulutaulumaalilla ja muut seinät ovat isojen kaappien ja lipastojen peitossa - huoneen toinen pää kun toimii työhuoneenani.